Sopivan tilan löytäminen on yksi tärkeimmistä kriteereistä äänituotantotilaa suunniteltaessa. Ääneneristäminen on iso osa tyypillistä rakennusbudjettia, ja tilan valinta vaikuttaa suoraan siihen, kuinka vaikeaksi ja kalliiksi se muodostuu. Tilan käyttötarkoitus ja mahdolliset naapurit sanelevat tarvitaanko ääneneristystä ja kuinka paljon. Myös rakennuksen ulkopuolinen ympäristömelu, kuten liikenne ja erityisesti lentoliikenne saattavat yllättää äänekkyydellään muuten hiljaisessa ympäristössä.



Rakennustyyppi ja rakennusmateriaali vaikuttavat ratkaisevasti ääneneristyksen tarpeeseen. Massiiviset kivi-, tiili- tai betonirakenteet antavat hyvät lähtökohdat ääneneristysratkaisuille.  Ääneneristysrakenteet painavat paljon, mikä täytyy ottaa huomioon lattian kantavuutta arvioitaessa. Teollisuuskiinteistöissä tämä ei yleensä ole ongelma, mutta esim. puutalojen välipohjat eivät tälläisiä kuormia kestä. Myös ääneneristyksen vaatima tila yllättää usein. Erityisesti korkeus mittasuhteiden pienimpänä dimensiona jää kovin matalaksi rakentamisen jälkeen.

Studion toiminnan kannalta sijainnin tulisi olla myös sopiva tulevien asiakkaiden kannalta. Laitakaupungilla ja keskustojen ulkopuolella tilojen hinnat ovat edullisemmat, mutta teollisuusalueen viihtyisyys ei välttämättä ole paras mahdollinen ympäristö luovalle työlle. Sijainnista muodostuu useimmiten kompromissi hintatason, ääneneristysvaatimusten ja liikkumisen kannalta.

Pienenkin äänitysstudion rakentamiseen tarvitaan yleensä rakennuslupa ja sitä varten on projektiin palkattava pääsuunnitelija (rakennusmestari, insinööri tai arkkitehti), joka laatii rakennuslupahakemuksen. Rakennusvalvontavirastosta on myös syytä tarkistaa potentiaalisen tilan käyttötarkoitus, sillä senkin muutoslupa vaatii aikaa ja rahaa, vaikka ei mitään suurempaa rakentaisikaan.

Olipa rakennusurakka iso tai pieni, on hankkeeseen ryhtyvillä usein epärealistinen käsitys omista timpurinkyvyistä. Useimpien on tehtävä rakentamisen aikana myös keikkaa ja käytävä muissa töissä. Käytännössä tälläinen tasapainottelu kahden työn välillä johtaa rakentamisen viivästymiseen, budjetin suurentumiseen ja liikekumppaneiden välisten ihmissuhteiden tulehtumiseen, puhumattakaan perheonnesta. Ammattirakentaja tekee asiat nopeammin ja tehokkaammin kuin harrastaja sekä vie asiat varmemmin loppuun saakka. Ammattiväkeä käytettäessä on elintarkeää neuvotella etukäteen tehtävistä töistä ja mieluiten sopia urakka tai osaurakoita. Tuntiveloituksella näpräävä rakennusmies ei välttämättä ole kaikkein motivoitunein saamaan studiota valmiiksi, ja loppulasku saattaa pyörryttää omistajaa.

Kokeneetkin rakennusmiehet ovat yleensä tottuneet tekemään tavallisia taloja ja remontteja, eivätkä akustisten rakenteiden erityisvaatimukset ole heille tuttuja. Monia virheellisiä uskomuksia ja tapoja on juurtunut mieliin, joten työmaavalvonta rakentamisen aikana on tärkeää. Erityisesti kelluvat rakenteet ja ääneneristys vaativat valvontaa, jotta vältytään katastrofeilta.