|
Sopivan
tilan löytäminen on yksi tärkeimmistä kriteereistä äänituotantotilaa
suunniteltaessa. Ääneneristäminen on iso osa tyypillistä
rakennusbudjettia, ja tilan valinta vaikuttaa suoraan siihen, kuinka
vaikeaksi ja kalliiksi se muodostuu. Tilan käyttötarkoitus ja
mahdolliset naapurit sanelevat tarvitaanko ääneneristystä ja kuinka
paljon. Myös rakennuksen ulkopuolinen ympäristömelu, kuten liikenne ja
erityisesti lentoliikenne saattavat yllättää äänekkyydellään muuten
hiljaisessa ympäristössä.
Rakennustyyppi
ja rakennusmateriaali
vaikuttavat ratkaisevasti ääneneristyksen tarpeeseen. Massiiviset
kivi-,
tiili- tai betonirakenteet antavat hyvät lähtökohdat
ääneneristysratkaisuille. Ääneneristysrakenteet painavat paljon,
mikä täytyy ottaa huomioon lattian kantavuutta arvioitaessa.
Teollisuuskiinteistöissä tämä ei yleensä ole ongelma, mutta esim.
puutalojen välipohjat eivät tälläisiä kuormia kestä. Myös
ääneneristyksen vaatima tila yllättää usein. Erityisesti korkeus
mittasuhteiden pienimpänä dimensiona jää kovin matalaksi rakentamisen
jälkeen.
Studion toiminnan kannalta sijainnin tulisi olla myös
sopiva tulevien asiakkaiden kannalta. Laitakaupungilla ja keskustojen
ulkopuolella tilojen hinnat ovat edullisemmat, mutta teollisuusalueen
viihtyisyys ei välttämättä ole paras mahdollinen ympäristö luovalle
työlle. Sijainnista muodostuu useimmiten kompromissi hintatason,
ääneneristysvaatimusten ja liikkumisen kannalta.
Pienenkin
äänitysstudion rakentamiseen tarvitaan yleensä rakennuslupa ja sitä varten
on projektiin palkattava pääsuunnitelija (rakennusmestari, insinööri
tai arkkitehti), joka laatii rakennuslupahakemuksen.
Rakennusvalvontavirastosta on myös syytä tarkistaa potentiaalisen tilan
käyttötarkoitus, sillä senkin muutoslupa vaatii aikaa ja rahaa, vaikka
ei mitään suurempaa rakentaisikaan.
Olipa rakennusurakka iso tai
pieni, on hankkeeseen ryhtyvillä usein epärealistinen
käsitys omista timpurinkyvyistä. Useimpien on tehtävä rakentamisen aikana myös keikkaa ja käytävä
muissa töissä. Käytännössä tälläinen tasapainottelu kahden työn välillä
johtaa rakentamisen viivästymiseen, budjetin suurentumiseen ja
liikekumppaneiden välisten ihmissuhteiden tulehtumiseen, puhumattakaan
perheonnesta. Ammattirakentaja tekee asiat nopeammin ja tehokkaammin
kuin harrastaja sekä vie asiat varmemmin loppuun saakka. Ammattiväkeä
käytettäessä on elintarkeää neuvotella etukäteen tehtävistä töistä ja
mieluiten sopia urakka tai osaurakoita. Tuntiveloituksella näpräävä
rakennusmies ei välttämättä ole kaikkein motivoitunein saamaan studiota valmiiksi,
ja loppulasku saattaa pyörryttää omistajaa.
Kokeneetkin rakennusmiehet ovat
yleensä tottuneet tekemään tavallisia taloja ja remontteja, eivätkä
akustisten rakenteiden erityisvaatimukset ole heille tuttuja. Monia
virheellisiä uskomuksia ja tapoja on juurtunut mieliin, joten työmaavalvonta rakentamisen aikana
on tärkeää. Erityisesti kelluvat rakenteet ja ääneneristys vaativat
valvontaa, jotta vältytään katastrofeilta.
|
|